(29 5.1944 - 28.9. 2010)
Inkeri Leivon varhaisimmat työt koristesuunnittelijana ja muotoilijana on merkitty signeerauksella “IS” Se saattaa hieman sekoittaa, sillä hän aloitti uransa Arabialla tyttönimellään Inkeri Seppälä.
Raikas ja hyväntuulinen Kirsikka on epäilemättä suosituin Inkeri Leivon suunnittelemista koristeista. Herkullisen punaiset kirsikat on kuitenkin painettu lasitteen päälle, joten ne kuluvat helposti ja haalistuvat erityisesti konepesussa. Tästä syystä täysin virheettömiä Kirsikka-koristeisia kuppeja ja kulhoja on vaikea löytää. Leivon suosituimpiin koristeisiin kuuluvat myös rohkea Taika (raita- ja lumimarjakoristeinen) ja Peter Winquistin suunnitteleman Faenzan Biennalessa 1971 voittoisan Faenzan raita- ja kukkakoristeet Faenza Black – Sinikukka – Ruskeakukka
Vaikka Leivo ei suunnitellutkaan kovin monia koristeita, hän onnistui luomaan kestosuosikkeja. Hänen klassikoiksi nousseita koristeitaan ovat suklaanruskea Faenzan Ruskeakukka ja oranssiraitainen Aslak. Koristeet sopivat hyvin 1970-luvun iloiseen ja värikkääseen tyyliin. Niissä on potkua verrattuna kivitavarassa aiemmin nähtyihin maanläheisiin sävyihin.
Inkeri Leivo siirtyi muotoilijaksi ja osoitti pian lahjansa astioiden suunnittelijana. Arctica -sarja julkaistiin 1979 ja se oli ensimmäinen uudelle materiaalille, vitroposliinille, suunniteltu astiasto. Suomalaiset rakastuivat puhtaan valkeaan kauniisti muotoiltuun Arcticaan. Sarjan suosiosta kertoo se, että Arctican kahvikuppi on kaikkien aikojen myydyimpiä kahvikuppeja ja sarja on edelleen tuotannossa. Inkeri Leivon äiti työskenteli koristelijana Arabian riisiposliini -osastolla. Ehkäpä Leivo jo lapsuudessaan oli kauniiden valkoisina hohtavien posliiniastioiden ympäröimä.
Valkoinen ja muodoiltaan selkeä Arctica soveltui hyvin koristeltavaksi, se inspiroikin Arabian taiteilijoita vuosien ajan. Ensimmäisenä koristeena ilmestyi Pudas, jonka valmistus aloitettiin 1981. Seuraavien vuosien aikana Arcticaan toteutettiin yli 20 erilaista koristelua mukaan lukien tumma Aurora Borealis ja keväinen Arctica Poetica.
Uniikki astiamuotoilu ja monet koristeet pitkän uran aikana osoittavat Inkeri Leivon suunnittelun ajattomuuden, monipuolisuuden ja monikäyttöisyyden.
Leivon suunnitteleman Arctican menestys nousi uuteen ulottuvuuteen, kun hän sai Nuutajärven Lasitehtaalta tehtäväkseen suunnitella Arcticaan lasiston ja Wärtsilän Järvenpään Emalilta kattila- ja pannusarjan suunnittelun. Muotoilultaan ne ovat täysin keraamisen sarjan kanssa yhteensopivat. Lasisto ja ruoanvalmistus-/tarjoiluastioiden lisääminen täydensi sarjan ja mahdollisti poikkeuksellisen elegantin ja monipuolisen kattauksen.
Myös Uhtuan raitakoriste ylitti rajoja, sillä Wärtsilän Järvenpään Emali valmisti kattiloita, ja pannuja vielä nykyäänkin suositulla Uhtua -koristeella.
Arabia aloitti 1980-luvun alussa yhteistyön japanilaisen keramiikkatehtaan, Nikkon, kanssa. Nikko halusi tarjota suomalaista muotoiluosaamista japanilaisille asiakkailleen. Inkeri Leivo valittiin mukaan yhteistyöhön, jonka hedelmiä oli mm. IS-malli Tove Slotten suunnittelemine Lyra -koristeineen.
Inkeri Leivo uudisti astiamuotoilua. Reimari on hyvä esimerkki uudenlaisesta muotokielestä ja sen koristelusta vastakohtana aiempiin raskasrakenteisiin kivitavarasta valmistettuihin astioihin voimakkaine käsinmaalattuine koristeluineen. Leivon muotoilu oli pyoristettyä, koristelu kevyttä molemmissa 1980-luvuilla suunnitelluissa astiastoissa. KR-mallissa on meriveden kuluttamien rantakivien pehmeää pyöreyttä. Malliin toteutetut koristelut saivat vastaavasti nimekseen Airisto, Saaristo and Reimari.
Toinen 1980-luvun suunnittelua edustava astiasto on rohkean teatraalinen Harlekin Siinä on mukana 1930-luvun art decon eleganssia ja leikkisyyttä. Arctican tavoin myös Harlekin sarjasta tuli laaja ja monipuolinen astiasto eri väri- ja koristevaihtoehtoineen. Keraamisen massan kehityksellä ja materiaalikokeiluilla on ollut merkittävä osuus Leivon suunnittelutyön menestyksessä. Arctica, KR-malli ja Harlekin olivat ensimmäisiä astiastoja, joissa hyödynnettiin uutta valkoista kivitavaraa (vitroposliinia), automatisoitua muottia ja 1979 valmistunutta tunneliuunia. Leivo vaikutti merkittävästi vitroposliinin kehittämiseen. Sen ominaisuudet mahdollistavat uuden mukavuuden tason keittiöön: mikroaaltouunin ja tiskikoneen käytön. Kokemus materiaalikehityksessä inspiroi ja loi pohjaa myöhemmälle suunnittelutyölle sisustusesineiden ja uniikkitaiteen muotoilussa.
Leivon siirtyminen Arabian taideosastolle oli paluuta valon ja varjon juurille, ehkäpä se oli hänen äitinsä työn, riisiposliini koristekaivertajana, inspiroimaa. Leivo alkoi suunnitella sisustusesineitä kuten maljakoita, kulhoja ja erityisesti valaisimia. Näistä ehkä tunnetuin on Arabia Pro Arte sarjassa julkistettu Gardena vati ja herkän kauniit lumilyhty -valaisimet. Leivo oli syvästi kiinnostunut luuposliinin valoa läpäisevästä luonteesta ja sen tuomista eri mahdollisuuksista.
Leivon uran myöhemmän vaiheen kohokohtia oli hänen ensimmäinen taianomainen luuposliiniin perustuva näyttelynsä, Valo ja Hiljaisuus Helsingin Talvipuutarhassa 1992. (Talvipuutarha on muutaman minuutin kävelymatkan päässä Astialiisan läheisyydessä). Kasvihuoneet oli täytetty luuposliinisin lyhdyin, jotka hehkuivat trooppisten kasvien keskellä. Esillepano sopi hyvin taiteilijalle, jota luonto ja erityisesti erilaiset lehdet inspiroivat. Ensi silmäyksellä nämä luuposliiniset valaisimet näyttävät lumilyhdyiltä, lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa lehvät, jotka tuovat kesän tullessaan.
Arabian taideosasto mahtoi tuntua Leivon perheeltä ja kuin toiselta kodilta. Äitinsä lisäksi, siellä työskenteli hänen toinen aviomiehensä, Richard Lindh, ja taiteilijoiden joukossa läheinen ystävä Heljä Liukko Sundström. Inkeri Leivon muistokirjoituksessa Heljä Liukko-Sundström kuvaa Leivon Arabian Taideosastoon kohdistuvaa rakkautta ja kertoo hänen merkittävästä roolistaan, kun taiteilijayhteisö päätti perustaa Taideteollisuus Yhdistyksen Arabian päätettyä sulkea Taideteollisuusosaston vuonna 2003.
Lähteet :
Arabia virallinen sivusto
Arabia lehdistötiedote Arctica uudistuu, 2012
Autio, Jaakko. Kasva tai kuole: Arabian muotoilujohtamisen kehittyminen ja strateginen ambideksterisyys Helsingin yliopisto, 2020
Liukko-Sundström, Heljä. Keramiikkataiteilija Inkeri Leivo. Helsingin Sanomat, 2010
Muistokirjoitus, Inkeri Leivo. Helsingin Sanomat, 2010
Peltomaa, Tuija. Leivo Lennossa Korkeammalle? Artikkeli, 2017
Pöppönen, Hannu. Luuposliini valaisee kasvien keskeltä. Helsingin Sanomat, 1998
Ostoskorisi on tyhjä